Eläinvihreät vaatii kettukuljetuksille välitöntä loppua eläinsuojelusyistä. Monia tuhansia sinikettuja on kuljetettu Suomesta Kiinaan eri kuljetuksissa viime vuosikymmeninä. Ensimmäisistä tietoon tulleista kuljetuksista raportoitiin vakavia puutteita: kerrottiin kettujen pelonhuudoista, eläinten tahriutumisesta toisten eläinten virtsaan ja ulosteisiin päällekkäin pinotuissa häkeissä ja monista eläinkuolemista. Myös muissa kuljetuksissa on kerrottu olleen vastaavia ongelmia.

Julkisuuteen on tullut tieto aikeesta kuljettaa jälleen pari tuhatta sinikettua Kokkolasta Helsingin lentoaseman kautta Kiinaan. Eläinvihreät pyytää ministeri Leppää ja toimivaltaisia viranomaisia estämään kuljetukset eläinsuojelu- ja eläinkuljetussäädösten nojalla ja seuraavin perustein:

1. Eläinten kohtuuton kärsimys

Turkiseläimet, kuten esimerkiksi naalista periytyvät siniketut, eivät ole domestikoituneita ja ”kesyjä” samaan tapaan kuin perinteiset kotieläimet. Siniketut stressaantuvat ja pelkäävät joutuessaan (vieraiden) ihmisten käsittelemiksi ja outoihin olosuhteisiin enemmän kuin esim. lemmikkieläimet. Kuljetus stressaa eläimiä sitä enemmän, mitä vähemmän virikkeitä ja kokemusta niillä on tarhan ulkopuolisesta maailmasta.

Pitkä matka, johon kuuluu kuljetus Suomessa tarhalta lentokentälle, lastaus koneeseen, kuorman purku Kiinassa ja kuljetus määränpäähän, olisi jo itsessään rankkaa mille tahansa eläimelle. Tähän päälle tulevat ne ongelmat, joita aiemmissa kuljetuksissa on todettu. Eläimille aiheutuu turhaa kärsimystä.

2. Mahdottomuus huolehtia eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen loppuun

Laki edellyttää eläinkuljetuksilta muun muassa sellaisia olosuhteita, että ”kuljetuksesta ei aiheudu eläimelle tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä. Lisäksi eläintä on suojeltava kuljetuksessa vahingoittumiselta ja sairastumiselta.”

Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava koko matkan ajan aina viimeiseen määränpäähän asti. Suomen toimivaltainen viranomainen voi kieltää kuljetuksen sen nojalla, että ei katso eläinten kestävän matkan rasitusta eikä pidä riittävänä selvityksiä eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta. Tässä tapauksessa on selvää, että yksittäisten sinikettujen hyvinvointia on mahdotonta taata matkan loppuun asti säädösten edellyttämällä tavalla. Ainoa eettis-juridisesti tyydyttävä vaihtoehto on kieltää kuljetus.

3. Suomen ei pidä ilman hyvää syytä viedä eläviä eläimiä maihin, joissa on vakavia puutteita eläinsuojelussa

Maassamme vallitsee yksimielisyys siitä, että Suomen ei pidä edistää turkistarhausta esimerkiksi Kiinan ja Venäjän kaltaisissa maissa. Jalostuksen tarpeisiin ei myöskään tarvitse kuljettaa eläviä eläimiä, vaan sukusolujen vienti riittää. Yhteinen tahto ja painavat eläinsuojelunäkökohdat edellyttävät viranomaisilta voimakkaita toimia kaikkien kyseenalaisten eläinkuljetusten estämiseksi käytännössä. Eläinvihreät katsoo, että elävien eläinten kaupallinen kuljetus ulkomaille tulee sallia vain erityisluvalla ja tiukoin ehdoin silloin, kun kokonaismatka on yli 12 h tai suuntautuu EU-alueen ulkopuolelle.

Eläinvihreät ry:ssä iloitaan siitä, että kettukuljetusten vastustus yhdistää turkistarhaajia ja tarhauksen vastustajia. Samalla korostamme, että Suomi ei voi ylpeillä omalla turkistarhauksellaan, joka ei periaatteessa eroa Kiinassa harjoitetusta. Suomen nykyinen turkistarhaus on vastoin maamme eläinsuojelulain henkeä. Myös lain kirjainta vastaan rikotaan eläinsuojelutarkastusten perusteella tiheästi.

Vihreiden tavoitteena on turkistarhauksesta luopuminen siirtymäajalla. Eläinvihreät muistuttaa, että kansalaisten enemmistö haluaa lopun turkistarhaukselle. Tämän pitää näkyä myös poliittisissa päätöksissä niin, että lähitulevaisuuden tavoitteeksi otetaan turkiseläinten hyvinvoinnin merkittävä parantaminen. Osana tätä on saatava aikaan päätös kieltää verkkopohjaiset häkit.

Eläinvihreät toivoo, että Suomi pyrkii määrätietoisesti maailman parhaan eläinsuojelutason maaksi ja ryhtyy tiukentamaan eläinkuljetusten ehtoja sekä ajamaan hallitusti alas turkistarhausta meillä ja koko maailmassa.

 

Lisätietoja

  • Eläinvihreiden puolesta: puheenjohtaja Anni Teerikangas, varapuheenjohtaja, eläintenkouluttaja Tuire Kaimio, hallituksen jäsen Minna Hölttä, Maaseutu- ja erävihreiden pj. ja eläinsuojeluneuvojasihteeri Riitta Salmi, eläinsuojeluasioiden neuvonantaja
  • Laki eläinten kuljetuksesta
  • IATA:n eläinkuljetussäännöt
  • EU:n säädös eläinkuljetuksista (Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005)