Viime aikoina on ollut esillä monta järkyttävää eläinsuojelurikosta, jotka osoittavat pahoja puutteita Suomen eläinsuojelujärjestelmässä. Tapauksille on yhteistä se, että ongelmista on tiedetty jo pitkään, tarkastuksia tehty ja korjauskehotuksia annettu, mutta eläimiä ei ole pystytty pelastamaan kärsimykseltä. On mahdollista, että joissakin tapauksissa eläinten huonoon kohteluun syyllistyneen henkilön tausta tai asema (esim. palkittu kasvattaja, koiranäyttelyiden tuomari, eläinlääkäri, paikallisvaikuttaja tms.) on osasyy tilanteen pitkittymiseen ja hidastanut henkilön saamista vastuuseen rikoksista.
Äskettäin käräjäoikeudessa käsitelty ja paljon puhuttanut lapinkoirakennelin tapaus kuvaa hyvin järjestelmän puutteita. Siitä huolimatta, että epäkohdista tiedetään ja kansalaiset saattavat ilmoittaa niistä aktiivisesti, viranomaiset eivät syystä tai toisesta kykene tehokkaisiin toimenpiteisiin eläinten auttamiseksi ajoissa, tieto ei aina kulje viranomaisten välillä ja oikeusistuimet eivät käytä mahdollisuuksia määrätä riittävän ankaria rangaistuksia. Puheena olevan kennelin tapauksessa käräjäoikeuden määräämä neljän vuoden eläintenpitokielto on käsittämätön lievyydessään.
Mitä pitäisi tehdä, jotta eläimiä voitaisiin paremmin suojella kohtuuttomalta, turhalta kärsimykseltä? Tarvitaan muutoksia eläinsuojelu- ja rikoslakiin, viranomaiskäytäntöihin ja oikeusistuinten toimintaan. Resurssien lisääminen eläinsuojeluvalvontaan ja eläinsuojelurikosten ehkäisyyn on nähtävä itsessään välttämättömänä toimenpiteenä, joka tuottaa tulevaisuudessa enemmän säästöjä kuin kuluttaa varoja.
Tehokkaat keinot käyttöön eläinsuojeluvalvonnassa
Vakavissa tapauksissa ja toistuvissa rikkomuksissa on tarve nopeisiin toimiin. Ihmisen omistusoikeus eläimeen ei saa olla tärkeämpi kuin eläimen oikeus tulla kohdelluksi hyvin ja saada tarvitsemaansa hoitoa. Jos on selvää, että eläimen hyvinvointi vaarantuu kohtuuttomasti eikä omistaja tai hoitaja ole kykenevä huolehtimaan eläimestä lain edellyttämällä tavalla, huostaanotto pitää pystyä toteuttamaan välittömästi. Omistajalle ei pidä jättää vapaata oikeutta myydä tai luovuttaa eläintä eteenpäin valitsemalleen henkilölle, mikä pahimmillaan tarkoittaa eläintenpitokiellon kiertämistä ja/tai jatkoa eläinten huonolle kohtelulle.
Jo nyt eläinsuojelulaki antaa mahdollisuuden kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten pelastamiseksi huonosta kohtelusta ja velvoittaa viranomaisten lisäksi jokaisen kansalaisen auttamaan hädässä olevaa eläintä. Jatkossa on huolehdittava siitä, että laki ei salli eläinten jättämistä pulaan, vaan tarjoaa viranomaisille riittävän keinovalikoiman puuttua ajoissa ongelmatilanteisiin tavoilla, joissa toteutuvat sekä eläinten että ihmisten oikeusturva.
Lisää yhteistyötä ja parempaa tiedonkulkua
Eläinsuojeluvalvonnassa ja -rikosten tutkinnassa pitää parantaa tiedonkulkua viranomaisten välillä ja lisätä yhteistyötä myös viranomaisten ja vapaaehtoisen eläinsuojelun kesken. Eläinsuojelurikoksesta epäillyn tai eläintenpitokieltoon tuomitun henkilön muutto toiselle paikkakunnalla ei saa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tarvittavat tarkastukset jäävät toteuttamatta. On huolehdittava siitä, että tieto kulkee eläinsuojelusta vastaavien viranomaisten välillä paikkakunnalta toiselle ja myös rajojen yli maasta toiseen.
Kansalaisilla on suuri huoli eläinten huonosta kohtelusta ja halua osallistua aktiivisesti eläinsuojeluvalvontaan. On kehitettävä keinoja hyödyntää paremmin kansalaisten aktiivisuutta ja kanavoida se esimerkiksi eläinsuojelujärjestöjen kautta siten, että se edistää myös virallista eläinsuojelua ja eläinten auttamista resurssitehokkaasti. Vapaaehtoisen eläinsuojelun koulutetut eläinsuojeluneuvojat ovat myös tärkeä apu viralliselle eläinsuojelulle.
Rangaistukset kohdalleen
Rikoslaki antaa periaatteessa mahdollisuuden tuomita eläinsuojelurikoksista ankaria rangaistuksia. Käytännössä kuitenkin tuomiot jopa vakavimmista törkeistä eläinsuojelurikoksista ovat usein olleet asteikon alapäästä. Erityisesti eläintenpitokiellon määräämisessä ollaan oltu varovaisia, vaikka kyseessä on tehokkain keino estää eläinsuojelurikoksen uusiutuminen.
Olisi tärkeää saada pysyvä eläintenpitokielto rangaistukseksi kaikista törkeäksi määritellyistä eläinsuojelurikoksista. Tämän pitäisi olla pääsääntö rikoslaissakin. Lisäksi eläintenpitokiellon rikkominen ja kiertäminen pitäisi saada rangaistavaksi teoksi.
Oikeuslaitoksen osaamista eläinsuojelurikoksissa pitäisi vahvistaa. Olisi tärkeää saada etenkin hovioikeuksien, mutta myös käräjäoikeuksien käytäntöjä yhtenäistettyä, jotta eläinsuojelurikoksista määrätään kaikkialla Suomessa asianmukaiset tuomiot.
Ongelmien ennaltaehkäisyllä ja yhteistyöllä pentutehtailua vastaan
Tärkeintä olisi ehkäistä eläinsuojelurikoksia ennalta, mikä pentutehtailun kohdalla tarkoittaisi kasvattajille ja koirien kaupalliselle tuonnille tiukempia määräyksiä ja valvontaa. Eläinsuojelujärjestöjen, eläinlääkäreiden, koiraharrastusjärjestöjen, Kennelliiton ja rotujärjestöjen yhteistyö olisi tässä suhteessa kullanarvoista.
Kennelliiton ja rotujärjestöjen jäsenistä riippuu, millaisia keinoja järjestöt käyttävät kasvattajien pitämiseksi eettisesti hyväksyttävissä koirankasvatus- ja jalostusmenetelmissä. Kyseeseen voisi tulla sääntöihin tai kasvattajasitoumukseen lisättäviä ehtoja, jotka antavat järjestöille mahdollisuuden nopeisiin kurinpitotoimiin havaittaessa sitoumuksen tai eläinsuojelulain vastaista menettelyä. Silloin kun vakavat ja/tai jatkuvat eläinsuojeluongelmat ovat tulleet toteennäytetyksi, Kennelliiton pitäisi pystyä tekemään nopeasti päätös jäsenen erottamisesta odottamatta oikeuden päätöstä asiassa. Myös Kennelliiton jäsenille ja ao. rotujärjestölle on saatava tieto tapauksesta, jotta voidaan varoittaa pennun ostajia ja myyjiä.
Ongelmakenneleistä ilmoittamisen pitäisi olla yleisesti tietosuojalain sallimaa toimintaa, jolla ehkäistään eläinsuojeluongelmia ja toteutetaan eläinsuojelulainsäädännön tarkoitusta. Myös eläintenpitokieltorekisterin käyttöä pitää helpottaa niin, että saadaan rekisteristä toimiva työkalu pentutehtailun ja -trokauksen hillintään sekä avuksi eläinten myyjille.
Ylen selvitykset eläinsuojelurikoksista vuodelta 2018:
https://yle.fi/uutiset/3-10956956 – lemmikkieläimet
https://yle.fi/uutiset/3-10931162 – tuotantoeläimet
Lapinkoirakennelin tapaus: https://yle.fi/uutiset/3-11209267