Tervehdys, puoluekokousväki ja kokouksen seuraajat. Haluan istuttaa teille päähän avainsanan, ja siihen liittyvän ajatuksen, josta ette toivottavasti pääse eroon. Avainsana on itseisarvo, ja nimenomaan eläimen itseisarvo.
Vihreät on ajanut eläinten oikeuksia ja niin luonnoneläinten kuin ihmisten hoidossa olevien eläinten olojen parantamista johdonmukaisesti ja puolueita tarkastellen edistyksellisesti. Kiitos siitä.
Meidän tavoitteissa on, että uuteen eläinsuojelulakiin kirjataan eläimillä olevan itseisarvo, siis muukin arvo kuin mikä tulee niiden meille antamasta hyödystä. Eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin on hyväksytty pitkän tähtäimen tavoitteeksi. Kiitos siitä.
Mutta nyt pyydän. Joka kerta kun kuulet puhuttavan eläimen itseisarvosta, mieti, mitä se tarkoittaa eläinyksilöiden kohdalla. Onko rapukattilaan heitettävällä ravulla itseisarvo, tai voiko mitenkään olla? Tai navetan lehmällä, joka keinosiemennetään, erotetaan poikasestaan, ja lopetetaan nuorena aikuisena, koska maitomäärä laskee. Missä on tämän eläinyksilön itseisarvo?
Yhteiskunta ja ihmisten enemmistö ei ole valmis käsittämään eläimen itseisarvoa todelliseksi yksilön elämän arvokkuudeksi. Mutta olisivatko vihreät puoluekokousedustajat valmiita tätä omassa ajattelussaan työstämään?
Haasteeni onkin: kun seuraavan kerran ajat eläinten itseisarvoa, mieti, miten voisit osoittaa kannattavasi sitä täysin myös oman elämän valinnoilla.
Vihreiden Vegaanien pj Karla Lopin puhe Vihreiden puoluekokouksessa 11.9. 2021
Kuva: elaintenvuoro.fi