-
Tiedettä eläinten hyväksi
Mistä apu, kun pitäisi saada tietoa eläinten hyvinvoinnin tutkimuksesta tai tietyn eläinlajin käyttäytymisestä? Tai etsiä selvityksiä sikojen porsitushäkeistä, nautojen parressapidosta, koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, rapujen ja kalojen kivuntunnosta? Eläinten hyvinvointikeskus, kansallinen asiantuntijaverkosto EHK on vastaus ongelmaan. EHK kokoaa ja levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa eläinten hyvinvoinnista sekä edistää tutkimuksen ja viranomaisten yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin…
-
Kaloista ja akvaarioista
Kalojen maailma on ihmeellinen. Suomessa elää muutamia kymmeniä kalalajeja luonnonvaraisena. Kaloihin voi tutustua monella tavalla. Kirkasvetisten vesistöjen rannoilla voi ihmetellä esimerkiksi ahvenpoikasten uiskentelua. Kivennuoliainen (kuva) on Suomen makeissa vesissä elävä kala, joka kärsii järvien rehevöitymisestä. Sen sijaan ”pyydystä ja päästä” -kalastus ei ole hyvä tapa ihailla kaloja, sillä siinä kala tuntee kipua ja vahingoittuu. Villien…
-
Ystävistä parhain
Koiran ja ihmisen kumppanuus on tulosta kahden lajin yhteisevoluutiosta kymmenientuhansien vuosien ajan. Susien domestikaatio kesyksi kotikoiraksi tuotti meille seuralaisen, jolla on ainutlaatuinen kyky tulkita ilmeitämme ja kommunikoida kanssamme – jopa paremmin kuin itse aina osaamme. Yhteiselomme koirien kanssa on iloksi ja hyödyksi molemmille osapuolille. Seuraavassa muutama esimerkki koirien jaloista kyvyistä, joita ne mielellään käyttävät rakkaiden…
-
Hanhet Hannun silmin
Valkoposkihanhet ovat lempeitä ja kauniita lintuja, jotka tuovat kesäisin eloa kaupunkipuistoihin. Jos pysähtyy seuraamaan näitä lintuja, huomaa niiden olevan suurissakin parvissa uskollisia ydinperheelleen. Toisensa ne tunnistavat äänestä ja kasvojen kuvioinnista, joka on jokaisella yksilöllä omanlaisensa – niin kuin meidän ihmistenkin kasvot. Keväisin ja syksyisin valkoposkihanhet tuovat arktisten lintujen massamuuton, ”arktikan”, tutuksi yhä useammalle suomalaiselle. Valkoposkihanhi…
-
Kettu ei kuulu häkkiin
Kettu on koiraeläimiin kuuluva, monenlaisiin ympäristöihin sopeutuva hyötyeläin, joka pitää jyrsijäkannat kurissa niin maalla kuin kaupungissakin — mm. citykanien kannat räjähtäisivät ilman citykettuja. Ketun näkee liikkuvan enimmäkseen hämärän aikaan, eikä ketuista ole vaaraa ihmisille. Ketun vanha nimi suomessa on repo. Lapsille voitiin kertoa Pohjois-Suomessa, että revontulet syntyvät, kun kettu huiskii hankia hännällään. Meille tutun punaketun…
-
Arvostusta kanalle!
Toisin kuin yleensä ajatellaan, kana on kovinkin viisas otus. Kana oppii tuntemaan ihmisen kasvot ja sen voi opettaa vaikkapa kytkemään lämpölampun pois päältä, jos tulee liian kuuma. Kanat oppivat helposti erilaisia temppuja ja niitä käytetäänkin opetettaessa esim. koirien koulutusmetodeja ihmiselle. Luonnostaan kana viihtyy noin 20 kanan parvessa, jossa on vähintään yksi kukko. Kana kaipaa lajitovereiden…
-
Lehmä hoitaa itseään ja luontoa laiduntamalla
Lehmä on lempeä ja älykäs eläin. Jos lehmälle sallittaisiin sen luonteen mukainen elämä, se laiduntaisi päivät pitkät pienessä sukulaislaumassa ja hoivaisi vasikkaansa useita kuukausia – seuraavan vasikan syntymään saakka. Laumassa lehmät hoitaisivat aktiivisesti toisiaan, sillä fyysinen kosketus on niille tärkeää. Lehmät muodostavat tiiviitä ystävyyssuhteita – niillä on yleensä paras ystävä, eli yksi lauman jäsen jonka…
-
Kilpikonnille suojelua tutkimusprojekteilla ja positiivilistalla
Merikilpikonnien suojeluprojekti Eläinvihreiden varapuheenjohtaja Camilla Lindy tunnetaan kilpikonnien ystävänä. Hän osallistui merikilpikonnien suojeluprojektiin Costa Ricassa vuonna 2019. Hänellä itsellään on neljä nelivarvaskilpikonnaa sekä yksi kreikankilpikonna. Kuvassa tonttuilevat Tähtisumun Tortilla 2v ja Tähtisumun Tuhina 3v. Reserva Ecológica Playa Tortuga on biologinen tutkimusasema Costa Ricassa, joka sijaitsee rannalla jossa erityisesti Olive Ridley-lajin merikilpikonnat käyvät öisin munimassa. Vapaaehtoiset…
-
Eläimet perustuslakiin
Suomen eläinoikeusjuristit ry:n Eläinten vuoro -kampanjassa konkretisoidaan, miksi yhteiskuntamme tulisi säätää eläinten perusoikeuksista. ”Ruoantuotannosta johtuvat ympäristö- ja ilmastokriisit, kiihtyvä lajikato ja eläinlähtöiset pandemiat linkittyvät kaikki siihen, miten ihminen käyttää eläimiä hyväkseen. Näin ollen eläinten perusoikeuksista säätämisessä ei ole kyse pelkästään eläinten perusoikeuksista vaan meidän kaikkien tulevaisuudesta. Yhteiselomme eläinten ja luonnon kanssa tarvitsee aivan uudenlaista oikeudellista…
-
Reissukissa Pessiä ei jätetä – mietteitä kissan asemasta ja arvostuksesta
Kissat herättävät keskustelua. Kuuluuko kissa sisäkissaksi ja ulkoilutettavaksi vain tiukasti valvottuna? Vaiko liikkumaan vapaasti esimerkiksi maatilan pihapiirissä hiirten luomutorjujana? Voisimmeko kysyä kissalta itseltään, mitä hän tahtoo, ja järjestää hänen elämänsä sen mukaan? Mikä ettei! Olennaista on, että kissasta pidetään huolta, ei jätetä heitteille, huolehditaan kissan ja – mahdollisuuksien mukaan – muiden eläinten turvallisuudesta, ei päästetä…
